30 vuotta turvallisuuden ytimessä opetti tärkeimmän asian ihmisistä.
Yli kolmenkymmenen vuoden ajan sain työskennellä poikkeuksellisessa ympäristössä työtehtävissä, joihin harvalla on pääsy. Presidentin henkilösuojauksessa työskentely vei minut tilanteisiin, joissa päätöksillä saattoi olla kauaskantoisia seurauksia ja joissa yhteistyön, luottamuksen sekä ennakoinnin oli toimittava joka hetki.
Palvelin urani aikana viittä Suomen tasavallan presidenttiä ja työskentelin noin puolet urastani johtotehtävissä komisariona. Työni oli vaativaa, mutta kaikkein merkittävimmät opit eivät liittyneet turvallisuusjärjestelyihin.
Ne liittyivät ihmisiin.
Johtajuus näkyy vasta silloin, kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.
Vuosien aikana sain seurata läheltä johtajia ja päätöksentekoa tilanteissa, joissa epäonnistumiselle ei ollut tilaa.
Samalla opin, ettei johtajuus synny asemasta.
Se syntyy siitä, miten ihminen kohtelee muita, rakentaa luottamusta ja kantaa vastuuta silloin, kun olosuhteet muuttuvat.
Paine ei muuta ihmistä.
Se paljastaa, miten hän johtaa.
Tämä oivallus kulkee mukana kaikessa, mitä teen tänään.
Turvallisuus alkaa ihmisistä
Moni ajattelee turvallisuuden rakentuvan ohjeista, järjestelmistä ja valvonnasta.
Oma kokemukseni on opettanut toisin.
Turvallisuus syntyy ennen kaikkea ihmisten välille. Se rakentuu luottamuksesta, avoimesta viestinnästä, selkeistä vastuista ja siitä, että ihmiset pystyvät toimimaan yhdessä myös silloin, kun paine kasvaa.
Kun työyhteisössä vallitsee luottamus, tieto liikkuu, ongelmista uskalletaan puhua ajoissa ja päätöksiä voidaan tehdä myös epävarmuuden keskellä.
Juuri silloin organisaatio on vahvimmillaan.
Miksi teen tätä työtä?
Urani päätyttyä halusin pysähtyä pohtimaan kaikkea sitä, mitä vuosikymmenten aikana olin oppinut.
Kirjoitin Henkivartijat-kirjan tallentaakseni presidentin turvallisuusvartioston historian ja kertoakseni, millaista työ kulissien takana todella on.
Samalla ymmärsin, että kokemuksista olisi hyötyä paljon laajemminkin.
Samat ilmiöt, joita olen nähnyt työssäni presidenttien lähellä, näkyvät myös tavallisissa työyhteisöissä.
Miten ihmiset havaitsevat riskin?
Liikkuuko tärkeä tieto?
Uskalletaanko ongelmista puhua?
Onko vastuista sovittu ennen kuin jotain tapahtuu?
Pystytäänkö toimimaan, kun suunnitelma muuttuu?
Näistä kysymyksistä syntyy turvallisuusajattelu, jonka haluan tuoda johtajien ja työyhteisöjen käyttöön.
Autan organisaatioita rakentamaan turvallisuusajattelua, joka näkyy arjessa.
Työni tavoitteena on auttaa johtajia ja työyhteisöjä rakentamaan turvallista työkulttuuria, jossa ihmiset uskaltavat puhua, tietävät vastuunsa ja pystyvät toimimaan yhdessä myös haastavissa tilanteissa.
Puheenvuoroissani ja valmennuksissani yhdistyvät yli 30 vuoden kokemus vaativista turvallisuusympäristöistä, käytännön esimerkit ja työelämään vietävät oivallukset.
En usko, että turvallisuus syntyy yhdestä suunnitelmasta tai uudesta säännöstä.
Se syntyy tavasta ajatella ja toimia jo ennen kuin sitä todella tarvitaan.